Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan lasten ja nuorten maakunta. Syntyvyys on kansallisesti ja eurooppalaisittain korkea, ja meille on tunnusomaista useampilapsiset perheet. Periaatteessa maakuntamme tulevaisuus näyttäisi turvatulta syntyvyyden suhteen, mutta onko tarvittavaa koulutusta ja työtä, jotta mahdollisuuksia elämiseen olisi jatkossakin?

On tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta nuorillamme olisi edessään mielekäs elämä synnyinseuduillaan eikä heidän olisi pakko lähteä koulutuksen ja työn perässä etelään tai ulkomaille.

On tärkeää tiedostaa, mitkä ovat työelämän tarpeet tulevaisuudessa täällä pohjoisessa.  Maa- ja metsätaloudella sekä metalli- ja konepajateollisuudella tulee jatkossakin olemaan vankka sijansa maakunnan työllistäjänä, mutta kasvun aloja tulevat olemaan matkailuun sekä tietyt vientiin liittyvät elinkeinot. Matkailun osalta kasvun varaa on paljonkin, kun opitaan hyödyntämään arktisen luontomme eksotiikka koko laajuudessaan.  Puu- ja hirsitalorakentaminen kasvattavat suosiotaan sen myötä, kun otteet ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kovenevat. ICT-ala yhdistyy jatkossa enenevässä määrin hyvinvointiin, kauppaan ja eri teollisuuden aloihin tuottavuuden lisääjänä sen sijaan, että tehtäisiin itse telekommunikaatiovälineitä. Nykypäivää on myös luovien alojen liiketoiminta, johon esimerkiksi peliteollisuus kuuluu.  Koulutuksen ja työelämän yhteistyön pitäisi nivoutua saumattomasti yhteen, jotta nuoria ei kouluteta turhille aloille ja työttömäksi. Koulutuksen pitää olla ajantasaista, laadukasta ja joustavaa, jotta esimerkiksi ammatinvaihto ja työn ohessa kouluttautuminen olisi mahdollista.

On hyvä, että on kansallisesti tartuttu toimeen nuorisotyöttömyyden ja koulupudokkaiden määrän nujertamiseksi. Jokainen syrjäytynyt nuori on paitsi inhimillinen tragedia mutta myös yhteiskunnallinen menetys. Joka vuosi sadat koululaiset jäävät ilman peruskoulutodistusta tai eivät hakeudu peruskoulun jälkeen mihinkään kouluun. Tämän vuoksi kannatan oppivelvollisuuden ulottamista 18. ikävuoteen saakka. Peruskoulunsa päättänyt nuori on vasta opinpolkunsa alkupäässä, ja on mennyttä elämää se, että pelkällä peruskoulun päästötodistuksella päästäisiin enää työelämän syrjästä kiinni. Koulun ja vanhempien välisellä yhteistyöllä nuoret ohjataan toisen asteen kouluihin ja ammattiin valmistaviin oppilaitoksiin.

Jalansijan saaminen työelämästä on tärkeää, ja keinovalikoimaa koulutuksen ja työn yhteen nivomiseksi on lisättävä. Yrityksiä on kannustettava lisäämään oppisopimuksella tapahtuvaa koulutusta nuorten kanssa. Nuoret saavat tarpeellista työkokemusta ja yritykset tulevaisuuden työntekijöitä. Hyviä ensimmäisiä työkokemuksia yritysmaailman palveluksessa on saatu jo useassa kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla käytössä olevasta nuorten työllistämiseen tarkoitetusta kesätyösetelistä, jossa tarjotaan yrityksille mahdollisuus palkata tuetusti nuoria töihin. Nuoren oma aktiivisuus palkitaan mielekkäällä työpaikalla ja kelvollisella korvauksella tehdystä työstä.

Viime vuoden puolella julkistettiin tieto, jossa toisen asteen ammatillisten koulutuspaikkojen vähentäminen kohdistui erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Opetusministeriön päätös oli pettymys lapsirikkaalle maakunnallemme.  Synkkyyteen ei saa kuitenkaan vaipua, vaan asiaan palataan varmasti lähitulevaisuudessa nykyistä suurempien ikäluokkien päästessä peruskoulusta ja tarvitessa jatkokoulutuspaikkoja. Yhteinen ponnistus koulutuspaikkojen lisäämiseksi Pohjois-Suomeen on tärkein tehtävämme nyt ja tulevaisuudessa.

Hanna-Leena Mattila, Raahe