Blogit

Tällä sivulla julkaisemme raahelaisten keskustalaisten kirjoittamia kolumneja, blogeja ja mielipidekirjoituksia. Jos haluat oman kirjoituksesi tälle palstalle, niin ole yhteydessä kunnallisjärjestön tiedottaja Pekka Karjulaan, p. 0440265162, pekka.karjula(at)gmail.com

24.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS ELIAS TORNBERG
”Elinvoimainen Raahe”

Minkälainen kaupunki on elinvoimainen Raahe?
Elinvoimaisessa Raahessa on hyvä yrittää, tehdä työtä ja harrastaa. Elinvoimainen Raahe on houkutteleva muuttokohde ja hyvä paikka lapsiperheille.
Elinvoimaisessa Raahessa jokainen kuntalainen vauvasta vaariin voi hyvin sekä on tyytyväinen asuinkaupunkiinsa. Elinvoimaisessa Raahessa myös talous on kunnossa ja sen myötä myös varmistetaan toimivat palvelut.

Nuoret ovat tämän kaupungin tulevaisuus ja toivo sekä tietysti tulevia veronmaksajia. Asia pitäisi ottaa huomioon varsinkin, kun tehdään lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä esimerkiksi liikuntapaikoista. Raahen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten raahelaiset nuoret saataisiin jäämään kaupunkiin sekä palaamaan korkeakouluopintojen jälkeen synnyinseudulleen töihin. Nuorten siirtymistä muihin kaupunkeihin voidaan hillitä tarjoamalla nuorille paremmat harrastusmahdollisuudet.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Raaheen tuomat opiskelupaikat tukevat loistavasti elinvoimaisuutta. Tämän tyyppistä yhteistyötä tulisi lisätä ja jatkossakin tulee tehdä ahkerasti työtä sen eteen, että Raaheen saataisiin lisää korkeakoulupaikkoja. Raahen 2. asteen oppilaitosten yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun kanssa on kaupunkimme muuttotappion kannalta omaan jalkaan ampumista. Raahen pitäisi keskittyä enemmän siihen, että täällä olisi enemmän korkeakoulu- ja työmahdollisuuksia, eikä ajamaan opiskelijoita muihin kaupunkeihin.

Mielestäni kaupungin tulisi kannustaa entistä enemmän nuoria myös yrittäjyyteen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen, joka vahvistaisi tulevaisuudessa kaupungin elinvoimaisuutta. Tulevaisuudessa esimerkiksi kevytyrittäjyys tulee merkittävästi lisääntymään, jonka vuoksi siihen kannattaa panostaa jo etukäteen. Raahen porvari- ja kauppakoulu tekee hyvää työtä tämän asian suhteen. Raahessa on upea meri- ja rannikkoseudun luonto jota tulee tehokkaammin hyödyntää matkailun edistämiseen. Esimerkiksi merenrannalle tulisi saada enemmän houkuttelevia majoitusvaihtoehtoja kuten vuokramökkejä, joita tällä hetkellä on todella vähän.

Raahen kaupunginvaltuustolla on tulevalla kaudella tärkeitä asioita päätettävänä, ja sen on tehtävä rohkeasti päätöksiä muuttotappion pysäyttämiseksi ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Lyhytnäköisiä päätöksiä tulee ehdottomasti välttää, pikemminkin tulee miettiä, miten päätökset vaikuttavat pitemmällä aikavälillä erityisesti nuoriin ja lapsiin.

Elias Tornberg, kuntavaaliehdokas, Raahen Seutukunnan Keskustanuorten puheenjohtaja

17.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS MATTI NIVALA:
”Kestävä metsätalous ja metsäteollisuus on Suomen vihreä kulta”

Tämän kevään ehdoton valopilkku tulee olemaan Kemin biotuotetehtaan investointipäätös. Vaikutukset tulevat olemaan koko Suomea kattavat, mutta erityisen iloinen uutinen tämä on Kemille ja lähikunnille. Tehdas tulee vaatimaan lisää kuitupuuta, mutta se tuottaa korvaavia tuotteita fossiilipohjaisille hyödykkeille. Lisäksi tehdas tulee tuottamaan sähköä n. 2,5 % Suomen kokonaissähköntuotannosta.

Metsät nostavat paljon tunteita ja metsäteollisuuden investointipäätöksiä kyseenalaistetaan monelta suunnalta. On ymmärrettävää, että tuttu ja läheinen ympäristö muuttuvat hakkuiden ja metsänhoitotöiden seurauksena. Tästä huolimatta metsä uudistuu nopeasti sekä talousmetsien luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti. Luonnonsuojelualueita Suomessa on runsaasti, mutta myös talousmetsissä on käytössä riistatiheiköt, tekopökkelöt, vesistöjen suojavyöhykkeet ja aukkojen jättöpuskat.

Metsiä tulee kasvattaa kestävästi ja ajatellen tulevia sukupolvia. Kasvava ja hyvinvoiva metsä tuottaa taloudellista, ekologista ja sosiaalista hyötyä ympäri Suomea. Lisäksi hoidettu metsä toimii tehokkaana hiilinieluna ja puu raaka-aineena sitoo hiiltä pitkäksi aikaa ilmakehästä. Panostamalla kotimaiseen puurakentamiseen ja puupohjaisiin hyödykkeisiin voimme edesauttaa hiilivarastojen kehitystä.

Jotta metsiä voidaan hyödyntää ja niistä nauttia, niin tarvitsemme riittävän infran ja logistiikan. Metsätiestöön tulee nyt erityisesti panostaa, jotta puuta on helppoa saada metsistämme siirettyä pääväylille. Jotta puuta saadaan Kemiin ja Kemistä tuotetta eteenpäin, niin panostuksia varmasti infraan vielä tarvitaan.

Matti Nivala, kuntavaaliehdokas, raahelainen metsänomistaja

16.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS MATTI NIVALA:
”Raahen on panostettava puurakentamiseen”

Raahen kaupungin on otettava osaksi päätöksentekoa ja strategiaa puurakentamisen lisäämisen. Julkisten rakennusten kilpailuttamisessa on päärakennusmateriaaliksi valittava puu ja kaavoituksessa on oltava selkeitä kortteleita tai alueita pelkästään puurakentamista varten.
Raahelle puurakentaminen on yksi tärkeimmistä toimista hillitä ilmastonmuutosta. Puu rakennusmateriaalina auttaa sitomaan hiiltä, josta se ei pääse vapautumaan ilmakehään. Suomalaiseen ilmastoon puu käy materiaalina oikein hyvin ja oikein käytettynä puu kestää jopa satoja vuosia.
Materiaalina puuta on helppo muokata sekä rakentaa kestäviä ja terveitä tiloja. Puu imee ääntä, joten se vähentää meluhaittoja ja sitä kautta vähentää melusta aiheutuvaa stressiä. Lisäksi puu kestää kosteuden vaihtelut ja on hengittävä materiaali, joten se on erinomainen satsaus kuntalaisten hyvinvointiin.
Mielestäni ei ole järkevää, että Raahe satsaa rakennuksiin, jotka kestävät vain 20-30 vuotta. Rahan ja luonnonvarojen tuhlaamisen sijaan on panostettava hirsi- ja puurakentamiseen. Minusta Raahelle sopisi hyvin vetovoimatekijäksi tarjota kuntalaisille terveitä ja kestäviä tiloja.
Matti Nivala, raahelainen keskustavaikuttaja, kuntavaaliehdokas

10.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS BENJAMIN KALLUNKI:
”Raahessa on vetovoimaa”

Tein pientä tutkimusta Suomen kuntien vetovoimaisuudesta. Yle julkaisi vuonna 2016 listauksen Suomen kunnista vetovoimaisuuden mukaan järjestettynä. Kaupungin tai kunnan vetovoimalla tarkoitetaan sen kykyä houkutella esimerkiksi ihmisiä tai yrityksiä seudulla tapahtuvien asioiden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Kaikkein menestyneimmät paikkakunnat siis vetävät puoleensa ihmisiä. Raahen sijoitus tällä koko maan kattavalla 313(vuonna 2016) kunnan listalla ei ole imarteleva. Se nimittäin löytyy sijalta 227. Listan mukaan Raahe ei ole Suomen mittakaavassa kovinkaan vetovoimainen. Miten tilannetta voisi edistää Raahen eduksi?

Raahe on merenrantakaupunki, jolla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Kaupunki on monilta osin hyvin viihtyisä. Vanha Raahe on hieno osa kaupunkia, johon liittyy myös omanlaista historiaa. Tuon alueen merkittäviä kiintopisteitä on hienosti laitetun liikenneympyrän keskellä oleva Pietari Brahen patsas sekä Raahen kirkko. Ei sovi myöskään unohtaa lähempänä merenrantaa sijaitsevaa Soveliuksen taloa. Miettiessäni Raahen nähtävyyksiä, yllätyin, kuinka paljon täällä onkaan hienoja paikkoja luonnosta puhumattakaan. Tällaisten asioiden ylläpito ja markkinointi lisäävät sekä Raahen vetovoimaa että myös pitovoimaa.

Lukuisten nähtävyyksien lisäksi, Raahessa on ollut poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet harrastaa monenlaisia eri liikuntalajeja. Hyvät liikuntamahdollisuudet ovat keskeisimpiä veto- ja pitovoimatekijöitä, joita kaupungilla voi olla. Liikuntapaikkojen heikentynyt ylläpito on kuitenkin aiheuttanut pahennusta etenkin nuorten liikkujien keskuudessa. Esimerkiksi jääkenttien heikko ylläpito on aiheuttanut negatiivista suhtautumista kaupunkiin ja epäuskoa sen kykyyn pitää huolta asukkaistaan. Tämän kaltaisissa tapauksissa kaupungin tulee reagoida nopeasti tarjoten jonkinlaisen ratkaisun tai vastauksen tilanteeseen. Päättäjien kiinnostus asukkaidensa ihan pienienkin asioiden hoitamiseen lisää asukkaiden luottamusta kotikaupunkiinsa.

Puhuttaessa Raahesta, törmään usein siihen, ettemme osaa olla ylpeitä hienosta kaupungistamme, vaan keskitymme liian usein sen negatiivisiin puoliin. Meidän oma asennoituminen kotikaupunkiimme heijastuu myös päättäjien asenteeseen ja päinvastoin. Ajatus kaupungin kehittämisestä voi tuntua suurelta askeleelta. On lähdettävä liikkeelle pienistä ja helpoista asioista. Meillä on hieno kaupunki hienoine puitteineen. Näiden asioiden pohjalta on hyvä lähteä kehittämään Raahea entistä vetovoimaisemmaksi. Kevään kuntavaaleissa meillä Raahen kaupungin asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kaupunkimme tulevaisuuteen. Valitaan siis meille vastuullinen ja välittävä kaupunginvaltuusto.

Benjamin Kallunki, Keskustan kuntavaaliehdokas ja Raahen keskustanuorten varapuheenjohtaja

10.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS ANTERO AULAKOSKI:  

”Raahe uuteen nousuun”

Raahen velkaantuminen, muuttotappio, käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen ja väestön ikääntyminen pakottavat kevään vaaleissa valittavan valtuuston hakemaan uuden suunnan kehitykselle. Monella tapaa ajatellen olemme tien haarassa ja valintojen edessä.

Jatkammeko tiellä, joka johtaa lannistumiseen ja ajatukseen ”viimeinen sammuttaa valot”.  Tiellä, jossa näköalana korostuu passiivisuus, uudistusten vastustaminen sekä päätöksiin liittyvä valitusherkkyys.

Kuljemmeko jatkossakin tiellä, jossa keskeistä on ajatus: ”Mennään siitä missä aita on matalin”. Tehdään päätöksiä yksimielisesti varovaisuutta korostaen. Tyypillistä tällä ajattelulle on rohkeuden puute ja uudistusten pelko.  Kun aina on tehty näin, tehdään vastakin. Valitettavasti poliittiset kompromissit eivät ole aina parhaita ratkaisuja Raahen tulevaisuuden kannalta.

Kolmas tie on ratkaisuja etsivä Raahe, joka innostaa päättäjät ja kaupunkilaiset kehittämään kotikaupunkiamme yhdessä ja yhteistyössä tosiasiat tunnustaen. Tämä tie ei ole helpoin kuljettavaksi, mutta se johtaa parempaan tulevaisuuteen palvelujen ja talouden kannalta.

Tällä tiellä lähipalvelut, sivistystehtävät, terveydenhuolto, eri ikäisten turvallisen arjen mahdollistaminen sekä elinympäristön kehittäminen ovat tärkeässä osassa päätöksentekoa. Toimintatavoissa ja johtamisessa korostuu virka- ja luottamushenkilöjohtaminen, asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä palvelujen hyvinvointinäkökulma.

Tulevaisuutemme ydinajatus kotikaupunkimme kehittämisessä olkoon ”Koti meille kaikille”. Raahen on oltava aktiivisempi verkostojen hyödyntäjä sekä innovatiivinen toimija elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja asukkaittensa kanssa.

Kehittämistarinassa korostuu kaupungin rooli ennakoivana uudistajana ja mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Heikkoudet on muutettava vahvuuksiksi ja olemassa olevia vahvuuksia on edelleen kehitettävä.

Tulevia kuntavaaleja ajatellen minulla on unelma Raahen uudesta noususta ja elinvoimaa pursuavasta kotikaupungista. Unelman toteuttaminen vaatii tekoja, uutta päätöksentekokulttuuria ja rohkeutta hakea Raahelle parhaita ratkaisuja. Raahen tulevaisuus on omissa käsissämme.

Antero Aulakoski
Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas, Kesk.

8.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS HANNA-LEENA MATTILA:

”Uusia avauksia ja hyviä käytänteitä”

Jo jonkin aikaa vanhustenhoidossa on ollut tavoitteena vähentää laitoksissa asuvien määrää ja painottaa kotona asumista. Ajatus on kaunis, koska kotonahan meidän kaikkien on paras olla. On kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan kotihoidossa olevien ikäihmisten tilannetta kuntakohtaisesti, sillä on myös huolta siitä, asuuko kotona liian huonokuntoisia vanhuksia.
Viime vuoden kesäkuussa eduskunta hyväksyi hoitajamitoituksen tehostettuun palveluasumiseen. Tämän myötä on herännyt kysymys, pitäisikö kotihoidossakin olla henkilöstömitoitus lain tasolla. Tällä hetkellä se on mukana laatusuosituksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan vanhuspalvelulain uudistamisen toista vaihetta, ja asiantuntijakuulemisissa pieni enemmistö on kannattanut kotihoitoon kiintiötä.
Kuten aikaisemmassa henkilöstömitoitusta koskevassa keskustelussa epäiltiin, riittääkö hoitajia tehostettuun palveluasumiseen, on sama epäilys läsnä kotihoidon hoitajamitoituksen osalta. Voikin olla realistisempaa pohtia vaihtoehtoa, jossa avustavien tehtävien tekeminen avattaisiin muillekin työntekijöille kuin sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksen saaneille.
Yllättävän hitaasti on myös alalla otettu käyttöön hoivateknologiaa. On selvää, että hoivatyössä inhimillinen kosketus on oleellisen tärkeää, mutta monia tehtäviä pystytään tekemään myös vähemmän työvoimavaltaisesti. Hoivateknologian nykyistä laajempaan hyödyntämiseen voisi luoda taloudellisia kannustimia kunnille ja tuleville maakunnille.
Täällä Raahen seutukunnassa on tehty jo yli kymmenen vuoden ajan uranuurtavaa aikuisneuvolatyötä. Iso kiitos kehitystyöstä kuuluu geriatri Marja-Liisa Karjulalle ja koko hoitotiimille, jotka ovat edistäneet eläköitymisvaiheessa olevien ikäluokkien terveyttä.
Aikuisneuvolatoiminnan laajentuminen maanlaajuiseksi ja lakisääteiseksi sote-toiminnaksi toisi merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen. Yksistään piilevän kakkostyypin diabeteksen löytäminen joka kolmannelta asiakkaalta ja sen puhkeamisen estämistyö on tuonut lisää laadukkaita vuosia asianomaisen henkilön elämään ja pienempiä hoitokustannuksia julkiselle sektorille. Tarkastukset ovat olleet oikein odotettuja ja kattavuus hyvä, sillä yhdeksän kymmenestä on noudattanut kutsua.
Hyviä käytänteitä kannattaa jakaa ja avartaa ajattelua totutuista toimintatavoista, sillä Suomi vanhenee kiihtyvällä vauhdilla. Nyt tehdään linjauksia valtakunnallisesti mutta myös kunnallisesti, joilla määritetään vanhustenhoidon suuntaviivat vuosikymmeneksi eteenpäin.
Hanna-Leena Mattila
kansanedustaja, kuntavaaliehdokas

 1.2.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS TITA HAAPAJOKI:

”Paluu estraadille – kuntavaalit 2021″

Tita Haapajoki kirjoittaa blogissaan: ”Puhalletaan pölyt tästä vanhasta vaaliblogista jatkaen siihen mihin jäätiin vuonna 2017.  Koiruuttani jätin nuo vanhat postaukset näkösälle tuonne alas, mutta tarkastellaan ensin mitä on edellisten vaalien jälkeen tapahtunut.”

Titan vaaliblogin löydät täältä >>> ( http://titahaapajoki.blogspot.com)

26.1.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS SENJA MYLLYMÄKI:

”Tehdään Raahestakin pyöräilykaupunki”

On monta syytä, miksi pyöräilyä ja kävelyä tulee lisätä jokaisessa kunnassa.
Valtioneuvosto julkaisi v. 2018 periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on 30 prosentin kasvu pyöräillen ja jalan tehtyihin matkoihin vuoteen 2030 mennessä.
Liikunnan puute on noussut yhdeksi suurimmista terveysriskeistä 2000-luvulla. Se lisää muun muassa työkyvyttömyyttä, sote-kuluja ja jopa ennenaikaisia kuolemia. Yksi syy on muutos liikkumistottumuksissa. Nuoret mopoilevat ja aikuiset autoilevat enemmän.
Jos pyöräily ja kävely lisääntyisi 20 prosenttia Suomessa, vuosittain syntyisi valtakunnallisen laskennan mukaan yli 4 miljardin euron edestä terveyshyötyjä. Miksi emme kuntana osallistuisi talkoisiin?
Pelkästään terveydestä ei ole kyse. Raahe kuuluu Hinku-verkostoon, jonka tavoite on vähentää kuntien päästöjä 80 prosenttia vuosina 2007-2030. On optimaalista, että tämä ilmastotoimi tuottaa myös merkittävää hyötyä kansanterveydelle! Autoilun vähentyessä vähenee myös melu ja ruuhka. Liikenne on turvallisempi muun muassa lapsille ja vanhuksille.
Pyöräilyä ja kävelyä lisätään tekemällä siitä helppoa. On rakennettava saumaton ja kattava verkosto. Pyöräily- ja kävelykaistat voi erottaa toisistaan viivalla, mikä tekee kulkemisesta sujuvaa ja vähentää törmäysten riskiä. Pyöräily ja kävely pitää huomioida kaikessa rakentamisessa ja pyöräpysäköinnistä tehdä toimivaa.
Hyvien reittien täytyy ulottua myös muihin kauempana sijaitseviin Raahen osiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Saloisista tullessa joutuu ajamaan osittain jopa autotien reunaa.
Huono talvihoito nousee usein kyselyissä rajoitteeksi pyöräilylle ja kävelylle. Teiden on oltava aina kunnossa, jotta ympärivuotinen pyöräily mahdollistuu ja ihmiset innostuvat useammin jättämään auton pihaan. Voimme priorisoida pääväylät ensimmäisiksi hiekoitettaviksi ja aurattaviksi.
Voimme ottaa mallia Oulusta, kansainvälistäkin huomiota saaneesta pyöräilykaupungista, ja tehdä keskustassa ja sen lähellä kulkevista pyöräilyväylistä värillisiä. Kuulostaako tarpeettomalta? Ajatellaan tästä näkökulmasta: miltä tuntuu vaikkapa nuoresta parista tulla pistäytymään Raahessa muuttoa miettien ja nähdä punaiset, pitkät ja kauniit pyöräilyreitit kaupunkikuvassa? Raahe näyttää houkuttelevalta ja tuo mieleen isot, modernit kaupungit.
On paljon ideoita joita toteuttaa. Matkalle sijoitetut ilmanpainepisteet, numeroidut reitit, jopa pelkille pyörille suunnatut baanat…
Voiko Raahe olla tarttumatta tällaiseen tilaisuuteen?
Senja Myllymäki
Ehdolla Raahen kunnallisvaaleissa Keskustanuorena

 

22.1.2021 KUNTAVAALIEHDOKAS, Keskustanuorten pj.  ELIAS TORNBERG: 

”Liikuntapaikkojen avaaminen jälleen lapsille ja nuorille on tulevaisuusteko”

Tolkun ihmiselle ei mene jakeluun, miksi kaveriporukka voi koulun liikuntatunnilla pelata koulun salissa salibandya, mutta iltapäivällä koulun jälkeen saman kaveriporukan koripallon pelaaminen onkin kielletty. Samaan aikaan ravintoloissa, baareissa ja kuntosaleilla voi olla jopa kymmeniä henkilöitä samaan aikaan lähellä toisiaan.

On ymmärrettävää, että yhteiskunta haluaa pitää talouden pyörät pyörimässä ja samaan aikaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Rajoitustoimien vaikutusta talouteen ja yhteiskuntaan on kuitenkin osattava tarkastella myös pitemmällä aikavälillä, eikä vain muutaman vuoden päähän katsomalla. Liikunnan harrastamisen on todettu ehkäisevän merkittävästi nuorten syrjäytymistä. Joidenkin arvioiden mukaan lasten ja nuorten harrastaminen on vähentynyt korona-aikana jopa kymmeniä prosentteja. On selvää, että lasten ja nuorten harrastustoimintaa rajoittamalla lisätään samalla syrjäytyneiden nuorten määrää tulevaisuudessa.

Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Tämän vuoksi yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa, jotta syrjäytyneiden määrä ei entisestään kasvaisi tulevaisuudessa vaan päinvastoin laskisi mahdollisimman alhaiseksi. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan estämisellä saadaan aikaan iso maksutaakka, joka kuitenkin tulee maksettavaksi vasta tuleville sukupolville. Raahen kaupungin päätös avata Raahessa liikuntapaikat lapsille, nuorille sekä edustusjoukkueille on loistava uutinen, vaikka päätöksen olisi voinut tehdä myös paljon aikaisemmin. Jatkossa päättäjien on syytä ottaa vakavammin lasten ja nuorten harrastustoiminta ja sen todelliset vaikutukset yhteiskuntaan.

Elias Tornberg, Raahen Seudun Keskustanuorten puheenjohtaja, Kuntavaaliehdokas

 

Keskustan Raahen kunnallisjärjestön syyskokouksen kannanotto 19.11.2020:

Lasten ja nuorten tarpeet on otettava Raahessa entistä paremmin huomioon

Raahen Keskusta haluaa kannanotossaan Kansainvälisenä lastenpäivänä (20.11.) huomioida erityisesti raahelaiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Raahen Keskustan mielestä jokaisella lapsella ja nuorella on oltava kotikaupungissaan Raahessa mahdollisuus hankkia riittävät tiedot ja taidot, kehittää itseään, hakeutua jatkokoulutukseen ja kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen.

Varhaiskasvatusta tulee olla saatavissa lähellä lapsen kotia. Päivähoitoon on oltava monipuolisia mahdollisuuksia ja kotona tapahtuvan hoidon tulee olla valittavissa tasavertaisesti muiden hoitomuotojen kanssa. Huoltajilla tulee olla aito mahdollisuus päättää lastensa varhaiskasvatuksesta aina kouluikään asti.

Perheiden hyvinvointia ja lasten kasvua tulee tukea riittävillä koti- ja sosiaalipalveluilla. Aikuisuuteen kasvaneita nuoria tulee rohkaista perustamaan perheitä ja vastaanottamaan lapsia. Erilaisissa perheiden kriisitilanteissa apua tulee olla saatavilla nopeasti, jolloin se on tehokasta ja kokonaisuuden kannalta myös edullista. Pitkään jatkunut kriisitilanne voi jättää lapseen ja nuoreen elinikäiset jäljet, jotka varjostavat hänen elämäänsä vuosikymmeniä.

Perusopetusta tulee saada lähellä omaa kotia ja kouluteiden turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viime vuosina Raahe on panostanut paljon rahaa uusiin koulutiloihin, joissa on terveellistä ja viihtyisää työskennellä. Keskustan mielestä koulujen minimioppilasmäärälle on asetettava Raahessa selvät rajat, jotta koulujen mahdollinen lakkaaminen on jo hyvissä ajoin tiedossa, jolloin myös kylillä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, eikä asiasta myöskään tarvitse käydä jatkuvaa keskustelua luottamuselimissä.

Koulukiusaamiselle ja kouluväkivallalle on Raahen kaikissa kouluissa oltava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus oppia ja kasvaa turvallisesti. Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava ja jokainen kiusaamistapaus on otettava vakavasti. Vastuu kiusaamisen ehkäisemisestä ja lopettamisesta on kaikilla aikuisilla. Koulun henkilökunnalla on oltava riittävästi aikaa, nopeita reagoimiskeinoja ja selkeät ohjeet siitä, kuinka kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin puututaan. Myös vapaa-ajalla tapahtuviin kiusaamisiin, tappeluihin ja pahoinpitelyihin on kodeissa ja koulussa puututtava heti, käyttäen apuna eri viranomaisten palveluja.

Kodin ja koulun luottamukselliseen ja tiiviiseen yhteistyöhön tulee panostaa. Raahen Keskusta toivookin uusia innovatiivisia tapoja pitää yhteyttä kodin ja koulun välillä. Koulun piirissä toimivia erilaisia kerhoja ja harrastepiirejä tulee kehittää yhteistyössä vanhempien, eri yhdistysten ja seurojen kesken. Kaupungin tulisi aiempaa enemmän osoittaa varoja vapaaehtoisvoimin ohjattujen kerhojen toimintaan.

Yläkoulussa ja toisen asteen kouluissa on aiempaa enemmän kiinnitettävä huomiota nuoren omien urasuunnitelmien toteutumiseen. Monen nuoren haaveena on yrittäjyys, johon voidaan jo kouluaikana antaa tukea yrittäjyyskasvatuksella ja esimerkiksi yrittäjäluokkatoiminnalla. Pitkäjänteisellä toiminnalla luodaan pohjaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseen nuorten omalle kotiseudulle.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksia on edelleen lisättävä ja heidän mielipiteitään on kuunneltava päätöksenteossa. Raahen nuorisovaltuuston toimintaa on tehostettava ja aktiivisille nuorille on tarjottava vaikuttamismahdollisuuksia myös luottamushenkilöinä.

Raahen Keskusta toivottaa kaikille vanhemmille, opettajille ja muille kasvattajille voimia arvokkaaseen lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Kolme pointtia asukasluvun nostamiseksi

Pekka Karjula
Lukijalta palsta, Raahen Seutu 14.9.2020

Viime viikolla sain olla mukana tilaisuudessa, jossa kehittämisjohtaja Pasi Pitkänen alusti Raahen alueen nykytilanteesta ja valotti tulevaa. Julkiset kiitokset Pasille, joka puheenvuoroillaan herättelee meitä raahelaisia! ”Tullista tulleena” raahelaisena hän näkee alueemme vahvuudet ja mahdollisuudet eri tavalla kuin me täällä syntyneet tai pitkään asuneet.

Tuon Pasin alustuksen jälkeen itselleni selkeytyi ”kolme pointtia”, joiden kautta alueemme asukasluvun väheneminen voidaan kääntää uudelleen nousuun. Oletko sinä samaa mieltä?

1. pointti: Noin 2600 pendelöijää. Raahen alue on todella vahvasti omavarainen työpaikoistaan, sillä tällä hetkellä työpaikkaomavaraisuutemme on 116-117 %. Alueellamme käy joka päivä noin 2 600 työntekijää naapurikunnista – pelkästään Oulusta yli 600 henkilöä. Kun mukaan otetaan pendelöijien perheet, niin voidaan arvioida, että 5 000–7 000 ihmisen olisi työnsä puolesta mahdollista muuttaa Raahen alueelle.

Tästä aiheesta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja erilaisia houkutteluhankkeitakin on ollut, mutta laihoin tuloksin. Olisiko nyt viimein aika todellakin panostaa tähän ja henkilö henkilöltä selvittää, mitä voisimme tehdä, jotta nämä pendelöijät rakastuisivat Raaheen ja muuttaisivat tänne?

Jollekin se muuton este voi olla puolison työpaikka, jollekin sopivan asunnon tai tontin löytyminen, joillekin harrastukset ja ystävät… Jos henkilökohtaisilla haastatteluilla ja yhteydenpidolla voisimme poistaa edes 10 prosentilta  muuttoesteet, niin saisimme jo satoja uusia asukkaita kotiseudullemme. Pendelöijien lisäksi aivan uskomattoman mahdollisuuden tarjoaa ne tuhannet ydinvoimalan rakentajat, jotka toivottavasti jo lähivuosina saapuvat alueellemme. Ovatko suunnitelmat valmiina heidän kotiuttamisekseen Raaheen?

2. pointti: Nuoriso ja nuoret perheet. On aina surullista kuulla, kun joku kertoo muuttavansa pois omalta alueeltamme. Usein se tapahtuu työn tai opiskelun perässä, mutta ei aina. Viimeksi tällä viikolla kuulin henkilökohtaisesti tarinan kohtelusta, jota nuori perheenisä oli saanut kaupungin rakennusvalvonnassa. Perhe oli löytänyt mieluisan rakennuspaikan, mutta tullut täysin tyrmätyksi rakennusvalvonnassa omien suunnitelmiensa kanssa.

Virkamiesten tulisi opetella Pasi Pitkäsen neuvomaa asennetta, että koskaan ei ensimmäiseksi sanota ei. Jokaista uutta kotia suunnittelevaa tai muuta rakentajaa on kaupungissamme kohdeltava silkkihansikkain. Rakentamista suunnitellessaan he osoittavat, että ovat valmiita asumaan täällä pitkään. Tänne sijoittuneet nuoret perheet ovat myös parhaita alueemme ”markkinamiehiä” poismuuttaneille ystävilleen ja tuttavilleen. Pidetään heistä kaikista huolta.

3. pointti: Syntyvyyden lisääminen. Raahen alueella perheiden lapsiluku on ilahduttavan korkea, mutta syntyvyys on täälläkin kovassa laskussa. Väestö vanhenee ja moniin nuoriinkaan perheisiin lapsia ei synny lainkaan tai vain muutama. Lasten saaminen on toki perheiden oma asia, mutta kyllä ympäröivä yhteiskunta voi vahvistaa tulevaisuuden uskoa ja toimia monilla myönteisillä tavoilla. Kotiavun saaminen vaikeissa tilanteissa, toimivat terveydenhoito- ja päivähoitopalvelut sekä lasten monipuoliset koulutus- ja harrastusmahdollisuudet ovat asioita, joiden varaan lapsiperheiden hyvä arki rakentuu. Tiukkanakaan aikana nämä eivät saa olla ensimmäisiä säästökohteita. Jokaisesta päätöksestä tulisikin tehdä tulevaisuutta ennakoiva ”lapsivaikutusten arviointi” yrittäjävaikutusten ohella.

Kolmen pointin ohjelman toteuttaminen vaatii kaupungilta vähän varojakin, mutta jo pelkällä asennemuutoksellakin saamme ihmeitä aikaan. Haluammehan tehdä sen?

Pekka Karjula
Raahen Keskusta

 

Elpyminen on Suomen etu

Hanna-Leena Mattila
Kolumni Raahen Seutu 14.9.2020

Eduskunnan kuuma keskustelun aihe syyskauden alkajaisiksi on Euroopan Unionin elpymispaketti ja seitsemänvuotinen rahoituskehys. Keskusteluun liittyy paljon ideologista asetelmaa, sillä tiettyjen poliittisten ryhmien olemassaolo perustuu unionin vahvaan vastustamiseen tai kannattamiseen. Alkaneessa keskustelussa ei ole kuultu vastustajilta vastausta useaan kertaan esitettyyn kysymykseen, pitäisikö Suomen erota unionista. Tietäen mitä Iso-Britannialle nyt kuuluu, kun brexitin vaikutukset alkavat näkyä, tiedämme vastauksen.

Kun Maataloustuottajien keskusliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat tyytyväisiä pääministerin johdolla saatuun neuvottelutulokseen, voi vain ihmetellä, miten unionin vastustajilla on parempaa asiantuntijuutta kiistää lopputuloksen onnistuneisuus.

On syytä laittaa tosiasiat pöytään, sen sijaan että väittelyä käydään tunteisiin vetoavilla vertauskuvilla ja totuutta vääristäen. Ensinnäkin Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous. EU-jäsenmaiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2019 lähes 60 prosenttia. Suomen vienti supistui toukokuun 2020 aikana 31 prosenttia ja pelkästään Saksaan 50 prosenttia. Unionin jäsenmaiden elpyminen on siksi Suomen viennille äärimmäisen tärkeää.

Suomalaiset maataloustuottajat tarvitsevat elinkeinonsa harjoittamiseen vakautta ja ennustettavuutta. Maataloustuotanto edellyttää toimijoilta halukkuutta investoida, ja jotta niin tapahtuisi, täytyy olla luottamuksen arvoiset tulevaisuuden näkymät.

Hallitus tavoitteli neuvotteluissa maataloudelle vähintään nykyisen tasoista budjettia. Alkunäkymä siitä, että maatalouden rahoitusta haluttiin leikata mutta samaan aikaan myös kasvattaa ilmastokunnianhimoa, oli kestämätön. Tuntemani viljelijät ovat sitoutuneet ympäristöön ja ilmastotoimiin, mutta jos kannattavuus on heikkoa, ei vaadittuja toimia voida toteuttaa. Neuvottelun lopputuloksena Suomen kokonaissaannot maataloudessa kasvavat 6 prosenttia, kun komission alkuperäinen esitys olisi leikannut maataloussaantoja 7 prosenttia.

Elpymispaketti on kertaluontoinen eikä riko perussopimusta. Elpymisrahoja saa käyttää vain yhdessä sovittuihin kohteisiin, joilla saadaan jäsenmaiden taloudet liikkeelle. Rahojen käyttöä tulee valvomaan oma toimielin, joka huolehtii, ettei raha kulkeudu esimerkiksi mafian taskuun.

On tosiasia, että Suomi on ollut liki koko jäsenyysajan nettomaksaja. Niin on nytkin. Suomi on Euroopan hyväosaisia maita, joka on vahvassa riippuvuussuhteessa unionin talousalueeseen, ja hyvinvointimme jatkumisen edellytys on unionin elpyminen.

Hanna-Leena Mattila

kansanedustaja

 

Mitä on olla keskustalainen?

Matti Nivala
Lukijalta palsta, Raahen Seutu 29.8.2020

Liityin Suomen keskustaan Itä-Suomen yliopiston käytävällä syksyllä 2015. Tätä ennen olin tutustunut muutamaan suomalaiseen puolueeseen. Keskusta erottautui paikallisuudellaan ja omatakeisuudellaan. Keskusta oli ensimmäinen puolue, jossa vikojen etsimisen sijaan pyrittiin löytämään kaikkia miellyttävä ratkaisu.

Keskustalaisiin arvoihin kuuluvat sivistys, ylisukupolvisuus, kestävä luontosuhde, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Erityisesti minua on puhuttanut keskustalainen sivistys ja luontosuhde. Keskustalaisuuden ytimessä ovat Santeri Alkio ja Johannes Virolainen, jotka loivat ja muokkasivat keskustalaisuutta.

On selvää, että nykyisen heikkenevän kannatuksen ja puolueen vetovoiman vähentyessä tarvitaan päivitystä puolueen arvoihin ja suuntaan.

Keskusta on kansanliike, jossa jokaisella jäsenellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Keskustan kansanliikkeelle on ominaista suuri puoluekokous, jossa tavallisella keskustan jäsenellä on samanlainen mahdollisuus vaikuttaa puolueen linjaan kuin keskustan kansanedustajalla. Puoluekokouksessa tehty linjaus on vahva, koska niistä on äänestämässä ja päättämässä yli 3000 kokousedustajaa.

Keskusta vetää eri tavalla ajattelevia ihmisiä toimimaan paikallisesti ja alueellisesti yhteisten tavoitteiden eteen. Keskustasta on sanottu, että seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Keskustan yhteiset arvot ja tavoitteet muun muassa perhepolitiikassa tai aluepolitiikassa yhdistää keskustalaisia, vaikka samaan aikaan voimme olla ristiriitaisia muista asioista. Keskustassa saa sanoa oman mielipiteen ääneen ja keskustan kenttä osaa olla tarpeen tullen ankara omille päättäjilleen.

Keskustan seuraava puoluekokous järjestetään Oulussa 4.-5.9. Keskustan kenttä valitsee itselleen uuden puheenjohtajan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Kuntavaalit ovat välitavoite, mutta tärkeimpänä tavoitteena puheenjohtajan on palauttaa puolue takaisin juurilleen ja hankkia äänestäjien luottamus.

Matti Nivala
Raahelainen keskustavaikuttaja

 

 

Anna palautetta!

Anna palautetta näistä blogeista, Raahen Keskustan toiminnasta tai esitä oma ehdotuksesi Raahen alueen kehittämiseksi.
Lähetä palautteesi alla olevalla lomakkeella. Jos jätät yhteystietosi, niin vastaamme mahdollisimman pian.

Nimi (pakollinen)

Puhelin(pakollinen)

Sähköposti

Katuosoite

Postinumero

Toimipaikka

Aihe

Viesti